Uutiset>Blogit
10.09.2024

Nuoret tarvitsevat keinoja ja aikuisten apua yksinäisyyden vähentämiseksi

Nuorena koettu yksinäisyys on monella tavalla haitallista. Nuoret eivät tiedä, mistä apua saisi, ja kynnys aikuisten puoleen kääntymiseen on korkea. Nuoret kuitenkin haluavat aikuisten apua yksinäisyyden torjuntaan ja toivovat, että huomiota kiinnitettäisiin myös turvallisten yhteisöjen luomiseen.

Psyykkisiä ja fyysisiä oireita, kuten ahdistuneisuutta, hermostuneisuutta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, päänsärkyä, vatsa- ja selkäkipua ja nukahtamisvaikeuksia. Tällaisia oireita nuoret voivat kokea yksinäisyyden seurauksena.

Yksinäisyyttä kokevilla nuorilla on tavallista enemmän terveysongelmia. Lapsuudessa koettu yksinäisyys voi heijastaa varjonsa myös pitkälle myöhempään elämään. Yksinäisyydessä ei ole kysymys pelkästään haasteista sosiaalisissa suhteissa tai suhteiden puuttumisesta vaan moninaisista tekijöistä, jotka uhkaavat nuorten hyvinvointia.

Nuoret eivät tunne auttamiskeinoja ja pelkäävät leimautumista

Nuorten kokemuksia selvittänyt tutkimuksemme ei lievitä huolia yksinäisyyskeskustelun ympärillä. Moni nuori (yli 40 prosenttia vastaajista) kokee, että yksinäisyyden vähentämisen käytäntöjä ei ole tai niistä ei ole tietoa. Tilanne vaikuttaa yksinäisyyttä kokevien nuorten osalta jopa lohduttomalta.


”Yksinäisyyttä kokevat pelkäävät, että avun pyytäminen johtaa leimautumiseen.”


Nuorilla on lisäksi erilaisia pelkoja, joiden takia he eivät kerro yksinäisyyskokemuksistaan aikuisille. Nuoret pelkäävät, että aikuiset reagoivat esimerkiksi vähättelemällä tai toisaalta liioittelemalla ongelmaa. Toisaalta nuoret pelkäävät, että tieto yksinäisyydestä leviää ilman nuoren lupaa vanhemmille ja koulun muille oppilaille. Yksinäisyyttä kokevat pelkäävät, että avun pyytäminen johtaa leimautumiseen.

Nuorten kuuleminen tärkeää, mutta aikuisten tuki tarpeen

Pyrimme tutkimuksessamme nuorten yksinäisyyskokemusten selvittämisen lisäksi löytämään ongelmaan ratkaisuehdotuksia. Nuorten kuuleminen on ratkaisevan tärkeää, jotta yksinäisyyteen puututaan toimilla, joista nuoret kokevat olevan apua. Yksinäisyyden ratkaisemista ei kuitenkaan saa jättää nuorten vastuulle.


”Tarvitsemme siis turvallisia tiloja, ryhmiä, luokkia, kouluja ja harrastuksia, joissa nuoret kokevat, että ketään ei jätetä yksin tai ulkopuolelle.”


Nuoret toivovat ja tarvitsevat aikuisten tukea yksinäisyyden torjumiseen. Nuoret kokevat, että yksilöllisen tuen lisäksi on erittäin tärkeää puuttua ongelmaan yhteisöissä, joissa nuoret elävät. Tarvitsemme siis turvallisia tiloja, ryhmiä, luokkia, kouluja ja harrastuksia, joissa nuoret kokevat, että ketään ei jätetä yksin tai ulkopuolelle. Aikuisten katseen ja tekojen toivotaan kiinnittyvän yksinäisyyden torjumiseen ryhmätilanteissa ja nuorten arjessa.

Syksyllä 2024 julkaisemme blogisarjan lasten ja nuorten yksinäisyydestä sekä ratkaisuehdotuksista siihen. Sarjan seuraava osa käsittelee palvelujärjestelmän roolia ja mahdollisuuksia yksinäisyyden torjumisessa. Osallisuus palveluissa (Services to Belong) -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään palveluja yksinäisyyttä ja sosiaalista ulossulkemista kokeville lapsille ja nuorille. Osallisuus palveluissa on yksi ”Oikeus osallisuuteen: Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa (Right to Belong)” -tutkimuskonsortion viidestä työpaketista. Oikeus osallisuuteen -konsortio on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Strategisen tutkimuksen ohjelmat ja niiden hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Kirjoittaja
Anni Kyösti
Tutustu asiantuntijaan
Kirjoittaja
Suvi-Sadetta Kaarakainen
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
25.05.2026
Selvitys tulevien sukupolvien huomioimisesta päätöksenteossa käynnistyy
Sosiaali- ja terveysministeriön ja kansallisen lapsistrategian toimeksiannosta Itla selvittää yhteistyössä oikeustieteen tohtori Mikko Puumalaisen kanssa, miten nykyistä lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa tulisi kehittää tulevien sukupolvien oikeuksien huomioon ottamiseksi.
Mies hymyilee, taustalla lapsi tekee kuperkeikkaa sohvalla
Uutiset
|
22.05.2026
Kansallinen tuki on keskeinen lapsiperhepalveluiden alueellisessa muutostyössä
Tuore vertaisarvioitu tutkimus osoittaa, että Itlan neutraali ulkopuolinen rooli on oleellinen lapsiperhepalvelujen alueellisessa uudistamisessa yhteisövaikuttavuustyöllä.
Tapahtumat
Väki vähenee, päättyvätkö pidot? -keskustelu SuomiAreenassa
Keskustelua Suomen tulevaisuudesta SuomiAreenassa: Miten varmistamme, että nuorten tulevaisuususko ja luottamus säilyvät? Miten nuoret voivat olla aktiivisia toimijoita muuttuvassa Suomessa? Mitä päättäjät aikovat tehdä – ja mitä meistä jokainen voi tehdä?
25.6.2026
13.00-13.45
Kauppakeskus Puuvilla, Isolinnankatu 7, 28100 Pori
Young mother having fun with cute baby girl on her knees sitting on the bed at home, love emotion
Uutiset
|
11.05.2026
Raportti korostaa varhaista tukea perheille – vaikutukset ulottuvat lapsen koko elämään
Vanhempien mielenterveyden haasteet ovat yleisiä raskaus- ja vauva-aikana, ja ne vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin. Tuore pohjoismainen raportti korostaa varhaisen tunnistamisen, tuen ja yhdenvertaisten palvelujen merkitystä – erityisesti perheille, joilla on useita erilaisia haasteita.
Kaksi nuorta juttelee turkoosinvärisen pöydän ääressä tiilitalon edustalla.
Blogit
|
05.05.2026
Palautetietoisessa työotteessa johtajan tärkein tehtävä on olla utelias
Mistä palautetietoista työotetta tulisi johtaa – ylhäältä, alhaalta vai organisaation läpi? Kenen vastuulla palautetietoinen työote oikeastaan on? Lyhyt vastaus kuuluu: kaikkien – mutta eri tavoin.
Podcast
|
29.04.2026
Mitä pojille kuuluu?
Manosfääri, looksmaxxing – erilaisia elämäntapoja ja miehuuden ohjenuoria välittyy pojille ja nuorille miehille muun muassa somen kautta. Mistä oikeastaan olemme…