Uutiset>Blogit
27.11.2025

Monipuolinen seurantatieto edistää menetelmien onnistunutta käyttöönottoa      

Mistä tiedät, että lasten ja nuorten mielenterveyden tueksi tarkoitetun psykososiaalisen menetelmän käyttöönotto etenee suunnitellusti ja että menetelmä todella toimii? Näkyvätkö vaikutukset lasten ja nuorten arjessa? Lue blogimme niin tiedät!

Psykososiaalisten menetelmien suunnitelmallisen käyttöönoton eli implementoinnin seuranta on keskeinen osa niiden laadukasta käyttöönottoprosessia ja tietoon perustuvaa ylläpitoa. Seuranta varmistaa, että tietoa kertyy kattavasti kaikilta hyvinvointialueilta ja hyödyttää sekä paikallista kehittämistä että kansallista päätöksentekoa.  

Menetelmän käyttöönottavan organisaation ajantasainen käsitys menetelmäkoulutetuista, ja menetelmän käyttömääristä tukee myös ammattilaisten osaamisen ja koulutustarpeiden seurantaa. Laadukkaalla seurannalla voidaan reagoida menetelmän käyttöönoton haasteisiin, verrata ja tarkastella tietoja niiden käytöstä sekä jakaa hyviä käytäntöjä alueiden kesken. Mikä tärkeintä, lopulta seuranta näkyy lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa.  

 


Mikä tärkeintä, lopulta seuranta näkyy lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa.  


Kolme tietoon perustuvaa näkökulmaa seurantaan  

Menetelmän käyttöönoton seuranta ei ole pelkkää raportointia. Se on keskeinen osa laadukkaita lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita, tiedolla johtamista ja sitä, että menetelmät juurtuvat osaksi ammattilaisten arkea. Käyttöönoton etenemistä voidaan tarkastella esimerkiksi kolmen erityyppisen tiedon pohjalta.  

1. Seuranta palvelujärjestelmän tietojen näkökulmasta  

Hyvinvointialueet voivat seurata menetelmien käyttöä rakenteellisen tiedon ja toimenpidekoodien avulla. Ne tukevat laadukasta seurantaa ja mahdollistavat tiedon ketterän koostamisen.  


Menetelmän käyttöönoton seuranta ei ole pelkkää raportointia. Se on keskeinen osa laadukkaita lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita, tiedolla johtamista ja sitä, että menetelmät juurtuvat osaksi ammattilaisten arkea. 


Rakenteellisella tiedolla tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa muodostuvan tiedon kirjaamista ja tallentamista palvelujärjestelmälle yhteisten tietorakenteiden ja kirjaamiskäytäntöjen mukaan.  Osana rakenteellista tiedon kirjaamista hyödynnetään toimenpidekoodeja, jotka tarjoavat yhtenäiset rakenteet tiedon jäsentämiseen ja käsittelyyn. Toimenpidekoodit ovat luokituskoodistoja, joita käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa osana potilastietojen kirjaamista.  Toimenpidekoodeilla koottavan tiedon avulla voidaan tarkastella esimerkiksi asiakaskäyntimääriä ja hoitojaksojen kestoa. 

Tekemämme selvityksen perusteella Suomessa ei ole kansalliseen seurantaan soveltuvaa järjestelmää (Hautamäki ym., 2025). Siksi kehitimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa uuden mielenterveyspalveluiden tilannekuvan, joka kokoaa hoitoa koskevaa tietoa vertailtavaan muotoon toimenpidekoodien pohjalta. Ammattilaisten kirjaamat koodien avulla voidaan seurata käytettyjä menetelmiä, ikäryhmiä ja palvelumuotoja sekä vertailla hyvinvointialueita keskenään.  

2. Seuranta käyttöönoton näkökulmasta 

Palvelujärjestelmän toiminnan lisäksi on keskeistä seurata menetelmien käyttöönoton etenemistä. Tämä voidaan tehdä sekä laadullisesti että määrällisesti. Haastattelut ja esimerkiksi implementointi- eli käyttöönottotiimien ammattilaisten kokemukset tuovat arvokasta tietoa, mutta myös erilaiset mittarit tarjoavat vertailukelpoista dataa. Ne toimivat kompasseina, jotka osoittavat mihin suuntaan käyttöönotto etenee.  

Tekemämme kirjallisuuskatsauksen mukaan Suomessa validoituja mittareita käytetään vielä vähän, ja myös muualla maailmassa mittareiden käyttö psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton yhteydessä on vähäistä. Vastaamme Itlassa tähän tarpeeseen pilotoimalla NoMAD- ja PRESS-kyselyt, joiden avulla voi arvioida miten menetelmät juurtuvat osaksi arjen käytäntöjä.  

3. Seuranta lasten ja nuorten hyvinvoinnin kohenemisen näkökulmasta 

Psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton tavoitteena on tukea ja hoitaa lasten ja nuorten mielenterveyttä. Siksi on keskeistä seurata menetelmän kohderyhmän eli lasten ja nuorten vointia.  

Yleiset PROM (Patient Reported Outcome Measure)- eli vointimittarit ovat standardoituja kyselyitä, joilla kerätään asiakkaan itsensä raportoimaa tietoa voinnista. Oirespesifit mittarit esimerkiksi masennukseen (PHQ-9) tai ahdistuneisuuteen (GAD-7) soveltuvat puolestaan hoitovasteen seurantaan. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa hyvinvointialueiden ja eri toimipisteiden välillä.  


Kirjoittaja

Sara Tani.
Sara Tani

Tani on aiemmin toiminut asiantuntijana Itlassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
25.05.2026
Selvitys tulevien sukupolvien huomioimisesta päätöksenteossa käynnistyy
Sosiaali- ja terveysministeriön ja kansallisen lapsistrategian toimeksiannosta Itla selvittää yhteistyössä oikeustieteen tohtori Mikko Puumalaisen kanssa, miten nykyistä lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa tulisi kehittää tulevien sukupolvien oikeuksien huomioon ottamiseksi.
Mies hymyilee, taustalla lapsi tekee kuperkeikkaa sohvalla
Uutiset
|
22.05.2026
Kansallinen tuki on keskeinen lapsiperhepalveluiden alueellisessa muutostyössä
Tuore vertaisarvioitu tutkimus osoittaa, että Itlan neutraali ulkopuolinen rooli on oleellinen lapsiperhepalvelujen alueellisessa uudistamisessa yhteisövaikuttavuustyöllä.
Tapahtumat
Väki vähenee, päättyvätkö pidot? -keskustelu SuomiAreenassa
Keskustelua Suomen tulevaisuudesta SuomiAreenassa: Miten varmistamme, että nuorten tulevaisuususko ja luottamus säilyvät? Miten nuoret voivat olla aktiivisia toimijoita muuttuvassa Suomessa? Mitä päättäjät aikovat tehdä – ja mitä meistä jokainen voi tehdä?
25.6.2026
13.00-13.45
Kauppakeskus Puuvilla, Isolinnankatu 7, 28100 Pori
Young mother having fun with cute baby girl on her knees sitting on the bed at home, love emotion
Uutiset
|
11.05.2026
Raportti korostaa varhaista tukea perheille – vaikutukset ulottuvat lapsen koko elämään
Vanhempien mielenterveyden haasteet ovat yleisiä raskaus- ja vauva-aikana, ja ne vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin. Tuore pohjoismainen raportti korostaa varhaisen tunnistamisen, tuen ja yhdenvertaisten palvelujen merkitystä – erityisesti perheille, joilla on useita erilaisia haasteita.
Kaksi nuorta juttelee turkoosinvärisen pöydän ääressä tiilitalon edustalla.
Blogit
|
05.05.2026
Palautetietoisessa työotteessa johtajan tärkein tehtävä on olla utelias
Mistä palautetietoista työotetta tulisi johtaa – ylhäältä, alhaalta vai organisaation läpi? Kenen vastuulla palautetietoinen työote oikeastaan on? Lyhyt vastaus kuuluu: kaikkien – mutta eri tavoin.
Podcast
|
29.04.2026
Mitä pojille kuuluu?
Manosfääri, looksmaxxing – erilaisia elämäntapoja ja miehuuden ohjenuoria välittyy pojille ja nuorille miehille muun muassa somen kautta. Mistä oikeastaan olemme…