Uutiset>Uutiset
17.04.2024

Neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneiden lasten tilanteet eskaloituvat pahimmillaan kuin lumipallot

Neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneista lapsista lähes viidennes sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Eri taustatekijöistä pitkittynyt toimeentulotuen saanti on vahvimmin yhteydessä sijoituspäätöksiin.

Tämä ilmeni väitöskirjatutkija Sanni Penttilän tuoreesta tutkimuksesta. Nykyisessä pirstaleisessa palvelujärjestelmässä neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneiden lasten tilanteet pääsevät liian usein pahenemaan. Lapsen yksilöllisen arvioinnin yhteydessä olisikin kartoitettava koko perheen tilanne, jotta perhe saisi ajoissa tarvitsemaansa tukea ja sijoituksilta vältyttäisiin.

Sanni Penttilän maaliskuussa European Child & Adolescent Psychiatry -julkaisussa ilmestynyt tutkimus osoitti, että lähes joka viides neurokehityksellisen diagnoosin (kuten ADHD, autismikirjo tai erilaiset oppimishäiriöt) erikoissairaanhoidossa saaneista lapsista oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Perheeseen liittyvistä taustatekijöistä erityisesti toimeentulotuen saanti, vanhempien erillään asuminen sekä vanhempien mielenterveys- ja päihdehäiriöt olivat yhteydessä sijoituksiin. Siksi olisi tärkeä tunnistaa ajoissa perheet, joilla on elämässä kuormitustekijöitä, ja ehkäistä sijoituksia nykyistä kokonaisvaltaisemmilla palveluilla.

”Suomalainen palvelujärjestelmä on hyvin yksilökeskeinen. Meillä tutkitaan vain lasta, vaikka olisi tärkeää huomioida koko perheen tilanne. Se ei ole tällä hetkellä kenenkään vastuulla”, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun Sotessa ylilääkärinä työskentelevä Penttilä kertoo. 

Monilla sijoitetuilla lapsilla on neurokehityksellisiä häiriöitä, kuten ADHD. Lisäksi heillä ilmenee usein muita mielenterveyden ongelmia. Penttilän tutkimus osoitti, että erityisen huolellisesti koko perheen tilanne on huomioitava silloin, kun lapsella esiintyy sekä ADHD:n että käytöshäiriön oireita.



Palvelujärjestelmän pitäisi huomioida perheen kokonaistilanne

Itla on rahoittanut Sanni Penttilän tutkimusta, ja se on osa Oulun yliopiston koordinoiman yhteisövaikuttavuus-tutkimusverkoston työtä. Tutkimusaiheet nousevat arjen työstä kentältä ja tulokset viedään paikallisen kehittämisen tueksi.

”Kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat kasvaneet meillä pitkään. Sannin tutkimus kertoo siitä, että palvelujärjestelmämme pitäisi nykyistä paremmin huomioida perheen kokonaistilanne, sekä voimavarat että vaikeudet”, tutkimusprofessori Tiina Ristikari Itlasta korostaa.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että kodin ulkopuoliseen sijoitukseen päätyneet lapset ovat saaneet muita vähemmän neuropsykiatrista kuntoutusta. Lapsen pitäisi kuitenkin saada tarvitsemansa tuki myös silloin, kun hänen vanhempansa eivät pysty edistämään sen toteutumista.

”Nykyisessä pirstaleisessa järjestelmässä neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneiden lasten tilanteet eskaloituvat pahimmillaan kuin lumipallot: he saavat huonoa palautetta kotona ja koulussa, ja lopulta kodin ulkopuolelle sijoitetaan teini, jonka kanssa kukaan ei pärjää. Tämä olisi vältettävissä lapsen ja perheen kokonaisvaltaisella tuella.”

Pohjois-Karjalassa perheitä halutaan auttaa kokonaisvaltaisesti

Siun Sotessa kehitetään toimintamallia, jossa haastavassa elämäntilanteessa olevia lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan alusta alkaen kokonaisvaltaisesti, terveydenhuollon-, sosiaali- ja sivistystoimen ammattilaisten yhteisin voimin.

”Silloin lapsen läheisille aikuisille ja viranomaisille muodostuu jaettu käsitys siitä, miten kannattaa edetä ja perhe saa tukea yhdeltä luukulta”, Sanni Penttilä kiteyttää.

Viime syksynä avattu keskitetty terveydenhuollon puhelinpalvelu on tarkoitettu muun muassa lastensuojelun työntekijöille, opettajille ja terveydenhoitajille kiireettömän avun tilanteissa, kuten nepsy-pulmissa tai koulunkäynnin haasteissa. Moni asia ratkeaa jo ammattilaisten yhteisellä keskustelulla, mutta tarvittaessa he käynnistävät työparityöskentelyn tai kokoavat tiimin lapsen tilanteen auttamiseksi. Myös esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteessa sotepalvelut ollaan yhdistämässä lasten ja perheiden arjen kokonaisvaltaiseksi tueksi.

Siun Sote ja Pohde kuuluvat Itlan Alueelliseen oppimisverkostoon, jonka tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen hyvinvointialueilla. Työn ytimessä on mukana olevien alueiden yhteinen oppiminen käytännön kokemusten, tutkimuksen sekä historiatiedon pohjalta.

Lisätietoja

Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
25.05.2026
Selvitys tulevien sukupolvien huomioimisesta päätöksenteossa käynnistyy
Sosiaali- ja terveysministeriön ja kansallisen lapsistrategian toimeksiannosta Itla selvittää yhteistyössä oikeustieteen tohtori Mikko Puumalaisen kanssa, miten nykyistä lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa tulisi kehittää tulevien sukupolvien oikeuksien huomioon ottamiseksi.
Mies hymyilee, taustalla lapsi tekee kuperkeikkaa sohvalla
Uutiset
|
22.05.2026
Kansallinen tuki on keskeinen lapsiperhepalveluiden alueellisessa muutostyössä
Tuore vertaisarvioitu tutkimus osoittaa, että Itlan neutraali ulkopuolinen rooli on oleellinen lapsiperhepalvelujen alueellisessa uudistamisessa yhteisövaikuttavuustyöllä.
Tapahtumat
Väki vähenee, päättyvätkö pidot? -keskustelu SuomiAreenassa
Keskustelua Suomen tulevaisuudesta SuomiAreenassa: Miten varmistamme, että nuorten tulevaisuususko ja luottamus säilyvät? Miten nuoret voivat olla aktiivisia toimijoita muuttuvassa Suomessa? Mitä päättäjät aikovat tehdä – ja mitä meistä jokainen voi tehdä?
25.6.2026
13.00-13.45
Kauppakeskus Puuvilla, Isolinnankatu 7, 28100 Pori
Young mother having fun with cute baby girl on her knees sitting on the bed at home, love emotion
Uutiset
|
11.05.2026
Raportti korostaa varhaista tukea perheille – vaikutukset ulottuvat lapsen koko elämään
Vanhempien mielenterveyden haasteet ovat yleisiä raskaus- ja vauva-aikana, ja ne vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin. Tuore pohjoismainen raportti korostaa varhaisen tunnistamisen, tuen ja yhdenvertaisten palvelujen merkitystä – erityisesti perheille, joilla on useita erilaisia haasteita.
Kaksi nuorta juttelee turkoosinvärisen pöydän ääressä tiilitalon edustalla.
Blogit
|
05.05.2026
Palautetietoisessa työotteessa johtajan tärkein tehtävä on olla utelias
Mistä palautetietoista työotetta tulisi johtaa – ylhäältä, alhaalta vai organisaation läpi? Kenen vastuulla palautetietoinen työote oikeastaan on? Lyhyt vastaus kuuluu: kaikkien – mutta eri tavoin.
Podcast
|
29.04.2026
Mitä pojille kuuluu?
Manosfääri, looksmaxxing – erilaisia elämäntapoja ja miehuuden ohjenuoria välittyy pojille ja nuorille miehille muun muassa somen kautta. Mistä oikeastaan olemme…