Uutiset>Blogit
23.03.2017

Pelkkä palvelu ei vielä takaa lapselle hyviä kasvuoloja

Moni Suomessa on varmasti kuullut sanonnan ”koulu opettaa, koti kasvattaa”. Viesti on selvä. Kotikasvatus ei kuulu opetustoimelle. Suomessa tuskin kukaan haluaakaan, että opettajien tai varhaiskasvattajien työtä tekisivät vanhemmat.

Nykytiedon valossa opettajien ja varhaiskasvattajien tulisi kuitenkin yhä enemmän ymmärtää luokassa tai varhaiskasvatusryhmässä olevien lasten kotiolojen merkitys lasten hyvinvoinnille. Keskeisiä kysymyksiä ovat: miten lapsen minäkuvaa, hyvinvointia ja oppimista tuetaan kotona? Onko lapsen lähiyhteisö kannustava ja energinen vai onko jaksaminen välillä koetuksella?

ITLA:n Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa -tutkimus ja -vaikuttamisohjelma on nostanut esille tarpeen luoda kansallinen vanhemmuuden tuen ohjelma seuraavalle sadalle vuodelle. Vanhemmuuden tuen ohjelman tavoitteena on tarjota koulussa, varhaiskasvatuksessa tai neuvolassa toimiville ammattilaisille konkreettisia, näyttöön perustuvia menetelmiä sekä säännöllistä koulutusta ja apua lasten kasvuolojen tukemiseksi.

Tätä työtä ITLA on aloittanut osana Kasvun tuki -ohjelmaansa, joka on toteutettu yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa, Lastensuojelun Keskusliiton sekä osin Onni ja Helmi Karttusen rahoittamana. Tehtyä pohjatyötä on nyt tarjottu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimalle lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalle näyttöön perustuvan muutostyön kehittämisen tueksi.

Tavoitteena on systemaattinen ja pitkäjänteinen työ, jossa vanhemmuuden tuen interventioiden tarjonta perustuisi jatkossa pysyvään kansalliseen rakenteeseen. Rakenteen puitteissa interventioita tulisi arvioida ja niiden kiinnittymistä käytäntöihin seurata, jotta kouluihin, varhaiskasvatukseen tai muihin lasten keskeisiin arjen areenoihin olisi mahdollista tarjota ajantasaista implementaation tukea.

Palvelun olemassaolo itsessään ei riitä

Vuonna 2013 Jorma Sipilältä ja Eeva Österbackalta ilmestyi raportti Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua.  Tässä valtiovarainministeriön tilaamassa raportissa kaksikko perkaa reunaehtoja, joilla lapsiperheiden tarpeisiin olisi mahdollista vastata entistä tehokkaammin. Heidän mielestään suomalaisessa lapsi- ja perhepolitiikan tavoitteenasettelussa ei itse asiassa piile suurta ongelmaa.

Julkisen politiikan tavoite Suomessa on yksiselitteinen: lasten kasvuoloja on tuettava sopusoinnussa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteiden kanssa.  Ongelmallisena he pitävät sitä, että tämä tavoite yhä suuremmassa määrin luo paineita ennaltaehkäisevien palveluiden suuntaan. Raporttia lukiessa piirtyy kuva siitä, että ennaltaehkäisevien palveluiden valmius tunnistaa ja tarjota apua lapsiperheille oli vielä raporttia kirjoittaessa ns. ”vaiheessa”. Kirjoittajat viestivät, että lasten kasvuoloja eivät tue palvelu itsessään vaan se miten lasten kasvuoloihin onnistutaan vaikuttamaan.

ITLA:n esille nostama tarve kansalliselle vanhemmuuden tuen ohjelmalle lähtee samoista ajatuksista: palvelun tarjonta ei vielä itsessään kerro miten tavoitteet parantaa lapsen kasvuoloja toteutuvat. Selvää on, että pelkällä painopisteen siirtymisellä kohti ennaltaehkäiseviä palveluita ei automaattisesti saada enemmän hyötyä perheille. Tähän tarvitaan kulttuurin muutos peruspalveluiden työskentelyssä perheiden kanssa.

Vanhemmuutta tukemalla kohti tasa-arvoisempaa lapsuutta

Nobelisti James Heckman on painottanut vanhempien merkitystä lasten eriarvoisuuden taustalla. Hän on todennut, että lasten kognitiivisissa ja ei-kognitiivisissa kyvyissä on suuria eroja ja ne liittyvät vanhempien ominaisuuksiin ja lapsen saamaan kasvatukseen.

Lasten kyvyt ovat myös yhteydessä heidän sosioekonomiseen asemaansa. Erot lasten kyvyissä näkyvät ja lujittuvat varhain, jo ennen kouluikää. Peruspalveluissa ei siis jatkossa voida tehdä työtä ilman aktiivisempaa yhteistyötä perheiden kanssa. Kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 18. artiklassa todetaan, vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään on julkinen tehtävä.

Seuraavan itsenäisen vuosisadan aikana olisi uskallettava rohkeasti edistää sellaisia toimia, joista on positiivista näyttöä lasten kasvuolojen osalta. Toimia, joista ei ole tarpeeksi tietoa, ei tulisi levittää. Näin saatamme päästä tilanteeseen, jossa palvelut eivät määritä lasten tarpeita vaan jossa lapsen oikeuksien toteutus jokaisen lapsen kohdalla määrittää toimien reunaehdot.

Teksti on julkaistu myös Lastensuojelun Keskusliiton blogisivulla.


Petra Kouvonen.
Kirjoittaja
Petra Kouvonen
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
25.05.2026
Selvitys tulevien sukupolvien huomioimisesta päätöksenteossa käynnistyy
Sosiaali- ja terveysministeriön ja kansallisen lapsistrategian toimeksiannosta Itla selvittää yhteistyössä oikeustieteen tohtori Mikko Puumalaisen kanssa, miten nykyistä lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa tulisi kehittää tulevien sukupolvien oikeuksien huomioon ottamiseksi.
Mies hymyilee, taustalla lapsi tekee kuperkeikkaa sohvalla
Uutiset
|
22.05.2026
Kansallinen tuki on keskeinen lapsiperhepalveluiden alueellisessa muutostyössä
Tuore vertaisarvioitu tutkimus osoittaa, että Itlan neutraali ulkopuolinen rooli on oleellinen lapsiperhepalvelujen alueellisessa uudistamisessa yhteisövaikuttavuustyöllä.
Tapahtumat
Väki vähenee, päättyvätkö pidot? -keskustelu SuomiAreenassa
Keskustelua Suomen tulevaisuudesta SuomiAreenassa: Miten varmistamme, että nuorten tulevaisuususko ja luottamus säilyvät? Miten nuoret voivat olla aktiivisia toimijoita muuttuvassa Suomessa? Mitä päättäjät aikovat tehdä – ja mitä meistä jokainen voi tehdä?
25.6.2026
13.00-13.45
Kauppakeskus Puuvilla, Isolinnankatu 7, 28100 Pori
Young mother having fun with cute baby girl on her knees sitting on the bed at home, love emotion
Uutiset
|
11.05.2026
Raportti korostaa varhaista tukea perheille – vaikutukset ulottuvat lapsen koko elämään
Vanhempien mielenterveyden haasteet ovat yleisiä raskaus- ja vauva-aikana, ja ne vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin. Tuore pohjoismainen raportti korostaa varhaisen tunnistamisen, tuen ja yhdenvertaisten palvelujen merkitystä – erityisesti perheille, joilla on useita erilaisia haasteita.
Kaksi nuorta juttelee turkoosinvärisen pöydän ääressä tiilitalon edustalla.
Blogit
|
05.05.2026
Palautetietoisessa työotteessa johtajan tärkein tehtävä on olla utelias
Mistä palautetietoista työotetta tulisi johtaa – ylhäältä, alhaalta vai organisaation läpi? Kenen vastuulla palautetietoinen työote oikeastaan on? Lyhyt vastaus kuuluu: kaikkien – mutta eri tavoin.
Podcast
|
29.04.2026
Mitä pojille kuuluu?
Manosfääri, looksmaxxing – erilaisia elämäntapoja ja miehuuden ohjenuoria välittyy pojille ja nuorille miehille muun muassa somen kautta. Mistä oikeastaan olemme…