Uutiset>Uutiset
07.02.2022

Pyöreän pöydän keskustelussa painotettiin opettajien tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä

Käyttäytymisellään reagoivien lasten ja nuorten tuen teemaryhmän tutkijoiden keskustelutilaisuudessa fokusoitiin vaikuttavan tuen elementteihin ja opettajien sekä varhaiskasvattajien jaksamiseen työssään.

Vaativan erityisen tuen verkoston ja Itlan yhteisen teemaryhmän ensimmäinen pyöreän pöydän keskustelu järjestettiin 2. helmikuuta. Tutkijoiden joukolla käydyn keskustelun tavoite oli kartoittaa tutkimus- ja tietoaukkoja sekä mahdollisia myyttejä, jotka liittyvät käyttäytymisellään reagoivien lasten tukeen sekä olemassa olevan tiedon pohjalta lisätä ymmärrystä joustavasti tehostuvan tuen ketjuista käyttäytymisellään reagoivien lasten ja nuorten tueksi.

Keskustelu perustui Sofin (Science Advice Initiative of Finland) Ilmiökartta-menetelmään, joka tähtää luotettavien tietosynteesien tuottamiseen monimutkaisista aiheista. Lähitapaamiseksi suunniteltu tilaisuus jouduttiin alkuvuoden rajoitusten valossa siirtämään Teamsiin, mutta konsepti toimi yllättävän hyvin myös etäläsnäolona.

Paikalla oli kymmenkunta eri alojen tutkijaa yliopistoista ja tutkimuslaitoksista ympäri Suomea. Keskustelua ohjasivat Itlan kehitysjohtaja Petra Kouvonen ja professori Hannu Savolainen Itä-Suomen yliopistosta.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ja ryhmänhallinta keskiöön

Vilkkaan keskustelun kuumimmaksi aiheeksi nousi kouluhenkilökunnan tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä ryhmänhallinnan merkitys, jota ei huomioida tällä hetkellä riittävästi sen enempää opettajankoulutuksen kuin käytännön tasolla.

Osallistujat painottivat käytetyn kielen vaikutuksia. Puhutaanko ongelmanuorista tai käytöshäiriöisistä lapsista vai nuorista, jotka reagoivat käytöksellään erilaisiin vaikeisiin olosuhteisiin? Korjattava ongelma ei liity yksinomaan lapseen: huomio on tuotava ympäristön ja rakenteiden tasolle.

Aikuisen kasvattajan tarve saada systemaattista tukea vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen kehittämiseen osana ammatillista tehtäväänsä liittyy moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen ja yksin pärjäämisen kulttuurin karsimiseen. Johtajuuden merkitystä hyvinvointia edistävänä koulun ja varhaiskasvatuksen toimintakulttuurien ohjaajana ei tule väheksyä.

Esiin nousi tarve tehostaa tutkitusti tehokkaiden menetelmien ja viitekehysten käyttöönottoa. Näihin liittyvien implementaatioiden suuri vaihtelu käytännön tasolla tuotiin keskustelussa esille erityisenä huolenaiheena. Lisäksi puhuttivat resurssi- ja rahoituskysymykset. Interventiohankkeiden rahoitus on usein lyhytaikaista, kansalliset tukirakenteet menetelmätuelle puuttuvat, eikä kyllin selkeää tutkimusta erilaisten toimenpiteiden resurssitehokkuudesta ole.

Tutkimuskysymys tarkentui ryhmänhallintataitoihin ja näiden yhteyteen opettajien ja varhaiskasvattajien jaksamiseen

Kaikkiaan keskustelussa haluttiin siirtää painopiste spesifeistä menetelmistä näiden taustalla toimiviin vaikuttaviin elementteihin ja teoreettisiin viitekehyksiin. Kasvatustyön parissa työskentelevät toimijat hyötyisivät selkeämmistä kuvauksista esimerkiksi siitä, mitkä mekanismit tutkimuksen valossa edistävät ryhmädynamiikkaa, tukevat käytänteitä ja mahdollisesti vähentävät käytökseen liittyvää oireilua.

Keskustelun tuloksena seuraavan työvaiheen tutkimuskysymys rajautui tiukemmin koskemaan opettajien, varhaiskasvattajien ja muun henkilökunnan jaksamisen tukea.


”Opettaja joutuu kannattelemaan aika montaa pientä mieltä kerralla omassa mielessään. Kun opettaja rakentaa suhdetta lapsiin, kuka pitää huolta hänen jaksamisestaan?”
Miika Vuori, erikoistutkija (Turun yliopisto, lastenpsykiatrian tutkimuskeskus)


Teemaryhmä jatkaa tutkimuskirjallisuuden kartoitusta ja läpikäyntiä keskustelussa nousseiden teemojen pohjalta. Kevään aikana järjestetään suppeampi pyöreän pöydän keskustelu lasten ja nuorten parissa työskenteleville asiantuntijoille ja edetään tietosynteesien tuottamiseen.

VIP-teemaryhmän asiantuntijat kehittävät monialaisesti tutkimukseen perustuvia keinoja edistää lasten ja nuorten tunne-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja. Työssä etsitään tapoja vaikuttaa käytösongelmille altistaviin tekijöihin lasten ja nuorten kasvuympäristössä.

Teksti: Petra Kouvonen ja Ninnu Koskenalho


VIP-verkoston Käyttäytymisellään reagoivat lapset ja nuoret -teemaryhmässä etsitään ratkaisuja lasten ja nuorten tukemiseksi ja ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Itlan kehitysjohtaja Petra Kouvonen toimii VIP-teemaryhmän puheenjohtajana. Lue lisää VIP-verkostosta.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
25.05.2026
Selvitys tulevien sukupolvien huomioimisesta päätöksenteossa käynnistyy
Sosiaali- ja terveysministeriön ja kansallisen lapsistrategian toimeksiannosta Itla selvittää yhteistyössä oikeustieteen tohtori Mikko Puumalaisen kanssa, miten nykyistä lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa tulisi kehittää tulevien sukupolvien oikeuksien huomioon ottamiseksi.
Mies hymyilee, taustalla lapsi tekee kuperkeikkaa sohvalla
Uutiset
|
22.05.2026
Kansallinen tuki on keskeinen lapsiperhepalveluiden alueellisessa muutostyössä
Tuore vertaisarvioitu tutkimus osoittaa, että Itlan neutraali ulkopuolinen rooli on oleellinen lapsiperhepalvelujen alueellisessa uudistamisessa yhteisövaikuttavuustyöllä.
Tapahtumat
Väki vähenee, päättyvätkö pidot? -keskustelu SuomiAreenassa
Keskustelua Suomen tulevaisuudesta SuomiAreenassa: Miten varmistamme, että nuorten tulevaisuususko ja luottamus säilyvät? Miten nuoret voivat olla aktiivisia toimijoita muuttuvassa Suomessa? Mitä päättäjät aikovat tehdä – ja mitä meistä jokainen voi tehdä?
25.6.2026
13.00-13.45
Kauppakeskus Puuvilla, Isolinnankatu 7, 28100 Pori
Young mother having fun with cute baby girl on her knees sitting on the bed at home, love emotion
Uutiset
|
11.05.2026
Raportti korostaa varhaista tukea perheille – vaikutukset ulottuvat lapsen koko elämään
Vanhempien mielenterveyden haasteet ovat yleisiä raskaus- ja vauva-aikana, ja ne vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin. Tuore pohjoismainen raportti korostaa varhaisen tunnistamisen, tuen ja yhdenvertaisten palvelujen merkitystä – erityisesti perheille, joilla on useita erilaisia haasteita.
Kaksi nuorta juttelee turkoosinvärisen pöydän ääressä tiilitalon edustalla.
Blogit
|
05.05.2026
Palautetietoisessa työotteessa johtajan tärkein tehtävä on olla utelias
Mistä palautetietoista työotetta tulisi johtaa – ylhäältä, alhaalta vai organisaation läpi? Kenen vastuulla palautetietoinen työote oikeastaan on? Lyhyt vastaus kuuluu: kaikkien – mutta eri tavoin.
Podcast
|
29.04.2026
Mitä pojille kuuluu?
Manosfääri, looksmaxxing – erilaisia elämäntapoja ja miehuuden ohjenuoria välittyy pojille ja nuorille miehille muun muassa somen kautta. Mistä oikeastaan olemme…