Uutiset>Uutiset
08.12.2023

Suomessa tarvitaan hyvä päätöksentekoprosessi kansainvälisen tiedon hyödyntämisessä

Näyttöön perustuva toiminta parantaa lasten mielenterveysongelmien hoidon laatua ja turvallisuutta sekä vähentää virheitä ja kustannuksia. Suomen kaltaisissa pienissä maissa tarvitaan hyvä päätöksentekoprosessi kansainvälisen näyttöön perustuvan tiedon hyödyntämisessä.

Päätöksentekoprosessin merkitys korostui lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyttä edistäviä menetelmiä käsittelevässä seminaarissa joulukuussa. Seminaarin pääpuhujat olivat maailman johtava masennuksen ja psykoterapian tutkija, professori Pim Cuijpers ja digitaalisen mielenterveyden ja kliinisen psykologian professori Heleen Riper. Tallenteen seminaarista voi katsoa artikkelin lopussa olevasta linkistä.

– Tutkimusnäyttöön pohjaavat menetelmät parantavat hoidon laatua, vähentävät kustannuksia ja takaavat yhdenmukaisen hoidon. Ne ovat oleelliset terveydenhuollon kehittämisessä, professori Pim Cuijpers painottaa.

Pim Cuijpers on kliinisen psykologian professori emeritus Amsterdamin Vrije Universiteitissa ja WHO:n psykologisten interventioiden tutkimuskeskuksen johtaja. Häntä pidetään maailman johtavana masennuksen ja psykoterapian tutkijana. Cuijpers toimii myös Turun yliopiston vierailevana professorina.


”Yksi suurista ongelmista interventioiden kehittämisessä on se, että tutkimusvaiheen jälkeen hyväksi todetun intervention juurruttaminen perustasolle jää kesken.”


– Kaikki psykososiaaliset interventiot ovat pohjimmiltaan monimutkaisia, ja niihin liittyy lukematon määrä muuttujia. Satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten tekeminen on tästä syystä haastavampaa kuin esimerkiksi lääkekehityksessä. Yksi suurista ongelmista interventioiden kehittämisessä on se, että tutkimusvaiheen jälkeen hyväksi todetun intervention juurruttaminen perustasolle jää kesken, Cuijpers toteaa.

Palveluiden valikointiin tarvitaan kansallista yksimielisyyttä

Suomen kaltaisessa pienessä maassa tarvitaan hyvä päätöksentekoprosessi kansainvälisen tutkimustiedon hyödyntämisestä kansallisesti ja yksimielisyyttä siitä, mihin asioihin tulee panostaa ja millä keinoilla.

– Pitää määritellä mitkä ovat kaikkein tärkeimpiä ja kiireellisimpiä ongelmia, joihin palveluiden tulee keskittyä, professori Cuijpers korostaa.

Menetelmien käyttöönotto edellyttää aikaa ja riittävää rahoitusta

Näyttöön perustuva menetelmien käyttöönotto eli implementointi vaatii näkemystä ja kestävyyttä kaikilta sidosryhmiltä.

– Ennaltaehkäisevien hoitomuotojen implementointi edellyttää aikaa ja riittävää rahoitusta, mutta onnistuessaan niillä on mahdollisuus tuottaa eniten hyötyä suhteessa panostettuihin resursseihin, professori Heleen Riper kertoo.

Heleen Riper työskentelee Amsterdamin Vrije Universiteitin digitaalisen mielenterveyden ja kliinisen psykologian professorina sekä Turun yliopiston vierailevana professorina. Hän on tutkinut muun muassa satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, terapeuttisia käytäntöjä, digitaalisia mielenterveysinterventioita sekä menetelmien implementointia.

Tutkittu tieto on ensiarvoisen tärkeää hyvinvointialueiden päätöksenteossa

Seminaari huipentui paneelikeskusteluun ”Mitä olemme oppineet psykososiaalisten menetelmien kehittämisestä ja adaptoinnista?”, johon osallistuivat kehityspäällikkö Terja Ristkari, erikoistutkija Kaisa Mishina ja kehityspäällikkö Kati Granlund Turun yliopistosta sekä ylilääkäri Tarja Koskinen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.

Panelistit korostivat tutkitun tiedon merkitystä hyvinvointialueiden päätöksenteossa ja palveluiden tuottamisessa.

– Hyvinvointialueille on tuotava tietoa arvioiduista menetelmistä, jotta ne voivat tehdä tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä, kehityspäällikkö Terja Ristkari summasi.

Päättäjille, viranomaisille ja järjestöille suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön – minkä tiedon perusteella valitsemme lasten, nuorten ja perheiden vaikuttavia psykososiaalisia menetelmiä?” pidettiin 1.12. Musiikkitalolla Helsingissä. Seminaarin järjestivät Itla, Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaiva INVEST. Seminaarissa puhuivat professori Pim Cuijpersin ja professori Heleen Riperin lisäksi professori Andre Sourander ja yliopisto-opettaja Tarja Korpilahti-Leinoja Turun yliopistosta sekä ylilääkäri Outi Linnaranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Katso tilaisuuden tallenne (katsottavissa pe 15.12. saakka).

Artikkeli on laadittu Turun yliopiston verkkosivuilla julkaistun uutisen pohjalta tekijän luvalla.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
25.05.2026
Selvitys tulevien sukupolvien huomioimisesta päätöksenteossa käynnistyy
Sosiaali- ja terveysministeriön ja kansallisen lapsistrategian toimeksiannosta Itla selvittää yhteistyössä oikeustieteen tohtori Mikko Puumalaisen kanssa, miten nykyistä lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa tulisi kehittää tulevien sukupolvien oikeuksien huomioon ottamiseksi.
Mies hymyilee, taustalla lapsi tekee kuperkeikkaa sohvalla
Uutiset
|
22.05.2026
Kansallinen tuki on keskeinen lapsiperhepalveluiden alueellisessa muutostyössä
Tuore vertaisarvioitu tutkimus osoittaa, että Itlan neutraali ulkopuolinen rooli on oleellinen lapsiperhepalvelujen alueellisessa uudistamisessa yhteisövaikuttavuustyöllä.
Tapahtumat
Väki vähenee, päättyvätkö pidot? -keskustelu SuomiAreenassa
Keskustelua Suomen tulevaisuudesta SuomiAreenassa: Miten varmistamme, että nuorten tulevaisuususko ja luottamus säilyvät? Miten nuoret voivat olla aktiivisia toimijoita muuttuvassa Suomessa? Mitä päättäjät aikovat tehdä – ja mitä meistä jokainen voi tehdä?
25.6.2026
13.00-13.45
Kauppakeskus Puuvilla, Isolinnankatu 7, 28100 Pori
Young mother having fun with cute baby girl on her knees sitting on the bed at home, love emotion
Uutiset
|
11.05.2026
Raportti korostaa varhaista tukea perheille – vaikutukset ulottuvat lapsen koko elämään
Vanhempien mielenterveyden haasteet ovat yleisiä raskaus- ja vauva-aikana, ja ne vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin. Tuore pohjoismainen raportti korostaa varhaisen tunnistamisen, tuen ja yhdenvertaisten palvelujen merkitystä – erityisesti perheille, joilla on useita erilaisia haasteita.
Kaksi nuorta juttelee turkoosinvärisen pöydän ääressä tiilitalon edustalla.
Blogit
|
05.05.2026
Palautetietoisessa työotteessa johtajan tärkein tehtävä on olla utelias
Mistä palautetietoista työotetta tulisi johtaa – ylhäältä, alhaalta vai organisaation läpi? Kenen vastuulla palautetietoinen työote oikeastaan on? Lyhyt vastaus kuuluu: kaikkien – mutta eri tavoin.
Podcast
|
29.04.2026
Mitä pojille kuuluu?
Manosfääri, looksmaxxing – erilaisia elämäntapoja ja miehuuden ohjenuoria välittyy pojille ja nuorille miehille muun muassa somen kautta. Mistä oikeastaan olemme…